« Takaisin

Siporex-kakku

Halusin yllättää äitienpäiväkakulla.
No, homma meni ihan vihkoon.

Kuvassa aito Siporex-rakennusharkko,
jota kakkuni valmiina kovasti muistutti.

Tein sokerikakkupohjan ja paistoin sen kääretorttutyyliin uunipannulla. Kun leikkasin paistettua ja yllättävän isoksi kasvanutta levyä kolmeen osaan, olin kovin mielissäni helposta työstöstä.

 

Sen jälkeen kakkua täyttämään. Marjat riittivät ainoastaan väleihin. Kermavaahto riitti niukin naukin pintasilaukseksi. Kakusta tuli lähes 20 cm korkea. Leveyttäkin oli lähes saman verran. Ohuesta kermavaahtokerroksesta johtuen suoraviivaisen kakun väri oli kuta kuinkin harmaa.

Kahvit tulille ja kutsu pöytään. Kakun ulkonäkö herätti hilpeyttä. Leikkaamiseen tarvittiin leipäveitsi. Purtaessa kipeytyivät poskilihakset. Sama ilmiö, kun jauhaa tiukkaa isoa purkkaa. Tässä vaiheessa kirposivat ensimmäiset huvittuneet kommentit: 'kuin söisi Siporex-kakkua'. Ulkonäkö oli varsin samanlainen, koostumus täytekakuksi aivan liian tanakka.

Ihan pieni virhe leipoessa - tuplajauhot.
Kiitokseksi äitini sanoi, ettei minun koskaan tarvitse enää leipoa hänelle.